Uljas musta, osa III

by

”Apua!!!” Elisa huusi säikähtäneenä. Hevonen oli vain muutaman metrin päässä tytöistä, mutta Lindallakaan ei näköjään ollut aikomustakaan väistää. ”Oletko hullu!?!” Elisa kiljaisi Lindalle. Elisa itse oli jo loikannut sivuun, ja yritti nyt kiskoa Lindaa mukaansa. Juuri, kun hevonen oli puolen metrin päässä Lindasta, se pysähtyi. ”Shh… Rauhassa, poika. Ei ole mitään hätää”, Linda leperteli hevoselle,”En tee sinulle pahaa.” Vihdoin hevonen rauhoittui. Se nuuhki innokkaana Lindan kättä ja töytäisi tyttöä hellästi. ”Vai niin, oletkin vain huomionkipeä pikku polle” Linda kuiskutti hevosen korvaan. ”Linda ja Elisa! Heti pois Blackien luota. Se voi vielä tappaa teidät!” Katariina huusi. Joni ryntäsi hevosen luo, laittoi sille riimun ja lähti taluttamaan sitä kohti pakkokarsinaa. ”Tämä oli kyllä viimeinen pisara. Nyt se koni lähtee teurastamoon”, Katariina mutisi samalla kun vei tyttöjä pois auringon paahteesta, ”Joni huolehtii hevosenne tarhaan.” ”Mutta Kata, älä vie Blackietä pois. Anna minun edes yrittää!” Jankutti Linda. Aluksi Katariina ei millään meinannut suostua, mutta lopulta hän myöntyi: ”Hyvä on. Saat aikaa vciikon, muttet päivääkään enempää. Jos se silloin pärjää seuran estekisoissa, otamme sen takaisin ratsuksi. Mutta jos se ei pärjää, niin…” ”Kiitos Kata!” Linda huudahti.

”Soo, poika, ihan rauhassa…” Linda mutisi samalla kun harjasi Blackietä. Hänellä oli enää kaksi päivää aikaa ennen kisoja, ja hän oli kokeillut jo kaikkea. ”Jos tämä ei onnistu, ei sitten mikään.” Tyttö mutisi samalla kun laittoi hevoselle riimun päähän. ”Ehkä tämä voisi toimiakin…” hän mietti. hän kiinnitti ohjat riimuun ja talutti hevosen kentälle. Tyttö nousi hevosen selkään ja lähti käyntiä uralle. ”Mitä sinä säädät!?!” Elisa kiljui. ”Hei, minä ratsastan.” Linda vastasi, ”Ajattelin, että se on vain arka suustaan ja siksi kokeilin tätä.” Tyttö komensi Uljaan Mustan laukkaan, ja se totteli kuin unelma. Hän ohjasi mustan hevosen kohti metrin korkuista trippeliä. Hevonen hyppäsi. Se liiti kuin unelma esteen yli.

Uljas Musta, osa II

by

”Siis… Mitäh!?!” Linda huudahti, ”Onko sinulla shetlanninponeja!?! ”On. Ja welshponeja, arabeja, irlannincobeja ja suomenhevosia”, Katariina vastasi. Linda jäi tuijottamaan eteensä suu auki. Ei voi olla totta! Minut on lähetetty opiskelemaan paikkaan, joka on täynnä hevosia. Saa nähdä, tuleeko opiskelusta yhtään mitään…

”Perillä!” Katariina huudahti. ”Tuolla on shetlanninponi Kasper  ja irlannincob Tiina”, Katariina osoitti kahta tarhassa seisovaa hevosta.”WOW!” Linda huusi kun näki tallit ja niiden asukit. Traktori kaahasi pihaan ja Linda pomppasi innoissaan kyydistä ja meni suoraan Kasperin ja Tiinan luo. ”Voi että olet suloinen”, Linda leperteli Kasperille. ”Ja sinä myös, Tiina.”  ”Lindaa! Hei!” punatukkainen tyttö huusi ja juoksi Lindan luo. ”Olen Elisa, Katariinan tytär ja sinun serkkusi. Tervetuloa!” hän jatkoi. Linda katsoi tyttöä häkeltyneenä. ”Haluaisitko ratsastaa Tiinalla?” Elisa kysyi. ”Totta kai!” Linda vastasi. Hän otti tytön antaman riimunnarun, pyydysti Tiinan tarhasta ja lähti taluttamaan sitä Elisan osoittamalle harjauspuomille. Elisa talutti Kasperin Tiinan viereen. ”Tule, hataan harjat ja varusteet”, Elisa sanoi. Linda nyökkäsi ja seurasi Elisaa tallin varjoon. ”Tässä on satulahuone”, Elisa osoitti suurta, puista ovea. Tytöt astuivat sisään hyvin järjesteltyyn ja siistiin satulahuoneeseen. Yhdellä seinällä oli suitset, toisella satulat. Harjakoritkin oli nostettu nauloihin seinälle viiteen siistiia ja tiheään riviin. Lainaraipat olivat ovessa kiinni. ”Täällä jokaisella hevosella on oma värinsä”, Elisa selitti. ”Tiinan väri on vaaleanpunainen, joten sen harjat, harjakori, satulahuopa, jalustimet, pintelit, loimet ja otsapanta ovat vaaleanpunaisia” pälpätti Elisa samalla kun nosteli varusteita seiniltä. Hän antoi Lindalle satulan, suitset ja harjakorin. Sitten tytöt lähtivät takaisin harjauspuomille.

”Tarvitsetko tätä”, Elisa kysyi Lindalta osoittaen samalla koroketta. ”Joo, kiitti” Linda vastasi ja otti korokkeen. Pian hän istuikin jo Tiinan selässä. ”Voi miten iso!” Linda ihmetteli. ”Totta”, kentän laidalle saapunut Katariina sanoi. ”No niin” Kata sanoi alkukäyntien jälkeen.” Ottakaapa ohjat käteen, nostakaa ravi ja alkakaa keventää.” Tytöt tottelivat, ja olivat jo viidentoista minuutin kuluttua täysin rättipoikki, koska aurinko paistoi suoraan kentälle. Pian tytöt pääsivät jo harjoittelemaan laukanvaihtoa.

”Huh huh”, Linda sanoi samalla kun harjasi Tiinan kiiltävää selkää. ”Olipa rankka tunti.” Yht äkkiä kuului kamala rysäys, ja tytöt näkivät suuren, mustan arabin laukkaavan suoraan heitä kohti näyttäen siltä, ettei aikonut väistää.

Uljas Musta, osa I

by

Eli nyt alkaa jatkonovelli ”Uljas Musta”.  🙂

Uljas Musta, osa I

”Mutta äiti, minä tahdon!” huutaa Linda kodin keittiössä. ”Ei, tämä asia on jo päätetty”, äiti vastaa tiukasti, ”Sinä et lähde leirille, vaan menet tätisi luo opiskelemaan. Omapahan on vikasi, kun et lue läksyjä kunnolla.” Linda polki jalkaansa ja ryntäsi omaan huoneesensa. ”Tyhmä äiti, tyhmä ope, tyhmä täti”, Linda mutisee mennessään. Miten hän voisi mennä opiskelemaan tyypin luo, jota ei edes tunne. Hän olisi paljon mielummin mennyt ratsastusleirille kolmen ystävänsä kanssa.

Myöhemmin Linda istui junassa yksin, matkalla tuntemattomaan. Linda katsoi kelloaan. Vielä viisitoista minuuttia. Kymmenen… Juna alkoi jarruttaa. Viisi… Juna oli jo melkein pysähtynyt… Kolme-kaksi-yksi-stop! Linda raahasi matkalaukkunsa ulos junasta ja kaivoi kännykän taskustaan. Tyypillistä, ei nettiä. Eikä kukaan ollut häntä vastassa. Kymmenen minuutin kuluttua Linda alkoi jo turhautua. Vartin päästä hän oli jo lähdössä kotiin, kunnes… Vanha, punainen traktori kaahasi Juna-aseman pihaan ja kuljettaja huusi: ”Hei, sinä olet varmaankin Linda, tule kyytiin!” Huutaja oli noin kolmekymppinen nainen, jolla oli jalassaan -ihme ja kumma- ratsastushousut! ”Anteeksi, kun myöhästyin. Kasper ei meinannut tulla pois Jonin kimpusta, ja minun piti kiskoa se irti.”  ”Ööö…. Onko Kasper poika?” ”Ei.” ”Entä lehmä? Nainen katsoi Lindaa huvittuneena:”Ei ole, mutta aika lähellä. Kasper on Shetlanninponi ja Joni talliapulainen. Ja anteeksi, en ole ehtinyt esittäytyä. Olen Katariina.”

Että tällaista tälläkertaa. 🙂

Sataa sataa ropisee (taas)

by

Moi!

Viimeinen kouluviikko, jee!!! :)Eli sää on vähän viilennyt ja on myös alkanut sataa. Viileämpi sää on kuitenkin hyväksi polleille, eikä kosteuskaan ei ole pahitteeksi. Tällä säällä myös jaksaa ratsastaa enemmän. 🙂

Mutta, kesäkuun 1. -viikolla muutama polleista lähtee kesälaitumille. Leirikin on suunnitteilla, mutta ikävä kyllä se on vain Kht Orvokin vakkareille.

Nyt olen ehtinyt koeratsastaa Rosan ja Hemulin kunnolla. Rosa on kenttä- ja Hemuli kouluratsun tyyppinen. Rosan pituusennätys yksittäisillä esteillä on 2 m 40 cm ja korkeusennätys puolestaan 1 m 10 cm , rataesteillä pituus 2m 20 cm ja korkeus 90 cm. (siis oikean ratsastajan hyppykorkeus) 🙂

Hemulilta taas onnistuvat niin avotaivutukset, pohkeenväistöt kuin piruetitkin.

Ihanaa kesää ja kesäloman odotusta!! 🙂

*Kauraturvat & Sohwi 🙂

Perhonen lentää liihottaa…

by

Terve taas!

Eli tänään on Sintun varsinainen syntymäpäivä, onneksi olkoon! 🙂

Kesän ensimmäiset uitot ovat jo takana! Nyt hepat yritetään pitää mahdollisimman kauan -joitakin 24/7- ulkona. Esim. tallin tarhaan pääsevät vuorotellen kaikki, tässä siis tarhausryhmät.

1. -ryhmä:

  • Hemuli
  • Priimus
  • Vintter

2. -ryhmä:

  • Rosa
  • Tinni
  • Sinttu

3. -ryhmä:

  • Mörkö
  • Salama 

4. -ryhmä:

*muut*

 

Ihanaa kesää ja viikonloppua! 🙂

 

Terve taas! :)

by

Koulun tokavikaa viikkoa viedään, jes! Polletkaan eivät jaksa odottaa kesälaitsoille pääsyä. 🙂 Nyt tässä vielä kertailen tallin sääntöjä.

  1. Autan, jos joku pyytää apua. En kuitenkaan mene neuvomaan, jos en ole 100% varma asiasta.
  2. Olen kaikkien kaveri.
  3. Liikun rauhallisesti.
  4. En syötä hepoliineja ilman lupaa.
  5. Olen reilu kaikille, niin hevosille kuin ihmisillekin.
  6. Tottelen tallin opettajaa.
  7. Muistan aina harjata hevosen ennen ratsastusta ja sen jälkeen.
  8. Huolehdin hevosten tarpeista.
  9. Otan hyvän mielen mukaan tallille.
  10. Kosketan tallin onnenkenkää aina ennen ratsastusta, juoksutusta tms.
  11. Tottelen sääntöjä. 🙂

Tällaista tälläkertaa. 🙂

 

Moi!

by

Nyt on alkanut kausi, jolla saa vuokrata polleja. Vuokraus ei kuitenkaan (todennäköisesti, riippuu mitä tekee…) maksa. Käytäntö on siis sellainen että kysyt, käykö vuokraus (esim. puhelimella, sähköpostilla, kommenteissa) ja minkä hepon haluaisit, ja minä vastaan. en välttämättä kuitenkaan anna ihan aloittelijoille esim. salamaa, joten järki käteen, kiitos! 🙂 Sitten, kun vuokraus on sovittu, tulet sovittuna ajankohtana tallille, varustat pollesi ja lähdet ratsastamaan. Maastoon on kuitenkin pyydettävä erikseen lupa.

Vielä sellaista tietoa, että Lilli on nyt lähtenyt koulutettuna uuteen kotiin, onnea uusille omistajille!

No, eipä tässä sen kummempaa!

🙂 :llä Soffe ja hepoliinit

Ja tässä taas muutama kysely, olisi taas kiva saada vastauksia. 🙂 Osa saattaa vaikuttaa tallin toimintaan, joten vastaukset todella ovat tärkeitä!

Kiitos jos vastasitte! 🙂

 

Huh huh!

by

Moi taas!

Ulkona on niin kuuma, että pollet pitää viedä varjoon tai ottaa sisälle. Muutaman hepoliinin yliherkkyys hyönteisille hankaloittaa vain asiaa. Mutta, eiköhän vedet kohta lämpiä niin pääsee uittamaan, ja hyönteisloimet, -huput ja -karkoite korjaavat ongelmat.

Eli tässä vähän lisätietoa uusista polleista; Roosa on yliherkkä hyönteisille. Se on kiltti, mutta saattaa välillä heittää muutaman pikkuisen ilopukin. Hemuli on peruskiltti laiskuri, juuri sopiva tuntipolle 🙂 Sen lisäksi Hemun korvat ovat hyvin arat, joten siksi sen riimu aukeaakin niskan puolelta. Hemulin ja Roosan tiedot tulivat, käykääpä katsomassa!

Ihanaa kesää! Hemuli, Rosa, muut pollet ja Sohwi 🙂

Ja kiitos jos vastaatte oheiseen kyselyyn! 🙂 🙂 🙂